Foday Musa Suso on maailman paras koran soittaja - tietääkseni. Ainakin tällä Bill Laswellin tuottamalla ja Herbie Hancockin vierailemalla "Watto Sitta" -albumilla mies pistelee systeemit siihen malliin, että amputoitu jalkakin alkaisi varmaan lyömään tahtia. No, levyllä on tosiaan lyömäsoittimia ihan riittävästi. Toisaalta biisit ovat afrikkalaiseksi musiikiksi melko poppismaisia ja helposti sulavia....
Vuodelta 1984 peräisin olevan levyn kasettiversio osui silmiin jossain reilut 10 vuotta sitten. Foday Musa Suso on tietysti asia erikseen, mutta tällä levyllä akustiset ja sähköiset rummut soivat upeasti yhteen. Tätä voi kuunnella tunnista toiseen eikä varmasti kyllästy.
Jotta kenellekään ei jäisi epäselväksi, kuinka kovasta miehestä on kyse, niin mainittakoon hänen yhteistyökumppaneistaan Philip Glassa ja Kronos Quartet. Foday Musa Suso oli myös mukana perustamassa The Mandingo Griot Society -fuusiojazz-bändiä. Kaverin perinteistä pitävät huolen hänen heimonsa Mandinka ja se tosiseikka, että hän on "jali". Tämän suullisen perinteen välittäjän rooli voisi ehkä aueta meille parhaiten sanalla bardi. Mies siis pystyy muistamaan perinnelaulut nuotilleen ja sanalleen oikein. Näin ne siirtyvät sukupolvelta toiselle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti